Artikkelit

Mari Blommendahl ja Samu-Petri Simo fillaripullingin maailmanmestareiksi 2024

Leikkimielinen fillaripullingin maailmanmestaruuskisa, Jopo MM-fillaripulling, polkaistiin Pyöräilyviikon Fillarifestareilla lauantaina 4.5.2024. Kyseessä oli seitsemäs Jyväskylässä järjestetty fillaripulling-tapahtuma.

Fillaripullingissa pyörien perään on kiinnitetty raskas painoketju. Tarkoitus on vetää ketju noin 20 metrin matka maaliin asti (full pull) – tai ainakin pidemmälle kuin samassa lähdössä polkeva toinen osallistuja. Vedettävä paino lisääntyy matkan edetessä. Maksimipaino on noin 60 kg.

Tapahtuma ajettiin tuunatuilla Helkaman Isojopoilla. Helkama myös lahjoitti tapahtuman palkinnot. Vetokettingit ja muut tarvikkeet vuosittaiseen tapahtumaan on lahjoittanut STARK.

Tapahtuma ajettiin viime vuoden tapaan loivaan ylämäkeen Kirkkopuiston Kauppakadun puoleisella laidalla, koska puiston toinen laita on yhä remontissa. Loivaan ylämäkeen ajaminen vaikutti tuloksiin kiskottuja matkoja lyhentävästi.

Isojopot ja Starkin kettingit odottamassa polkijoita. Kuva: Olli Kunelius.

Isojopot ja Starkin kettingit odottamassa polkijoita. Kuva: Olli Kunelius.

Osallistujat

Tapahtumassa oli mukana neljä naista ja 12 miestä.

Naisten sarjaan osallistuivat JYPSin Minna Lepistö, JYPSin ja Lohikosken leopardien Suvi Leinonen, Puutarhakadun laskuvarjohyppääjien Mari Blommendahl sekä Noora Nieminen.

Miesten sarjaan ilmoittautuivat Crossfit Jyväskylän ja Joo-joukkueen Teemu Ruuska, Liikenneturvan kokenut kaksikko Tomi Kettunen ja Samu-Petri Simo, JYPSin Mikko Lepistö ja Jouni Tarvonen, Ruokkeen Rajun Jukka Sorvoja ja Juho Valkola, Jyskän jysäyksen Jouni Mäenpää, Oulun Tarmon Markku Henriksson, Saarijärven Töyhtöhyyppien Olli Kunelius, Ei mitään joukkuetta -tiimin Asko Puhakka ja Jyväskylästä Jussi Wicktröm. Liikenneturvan Samu-Petri Simo lähti koitokseen ennakkosuosikkina, olihan hän voittanut maailmanmestaruudet vuosina 2023 ja 2022.

Tapahtuman osallistujat. Kuva: Touho Häkkinen.

Tapahtuman osallistujat. Kuva: Touho Häkkinen.

Naisten sarja

Alkuun ajettiin karsintakierros, jolla osallistujat järjesteltiin pudotuspareihin eli tässä tapauksessa suoraan välieriin. Suvi Leinonen ajoi 3,9 metriä, Noora Nieminen 2,3 metriä, Minna Lepistö 2 metriä ja Mari Blommendahl 1 metrin.

Ensimmäisessä välierässä polkivat siis Suvi Leinonen ja Mari Blommendahl. Mari ajoi nyt pidemmälle jatkaen finaaliin, Suvi kiskoi pronssikamppailuun. Myös toinen välierä oli tasainen. Noora Nieminen polki finaaliin ja Minna Lepistö pronssiotteluun.

Pronssisijan ratkaisivat Suvi Leinonen ja Minna Lepistö. Suvi ajoi MM-pronssia Minnan jäädessä vain 0,3 metriä lyhyempään vetoon.

Suvi Leinonen ja Minna Lepistö. Kuva: Olli Kunelius.

Suvi Leinonen ja Minna Lepistö. Kuva: Olli Kunelius.

MM-kullasta ja -hopeasta käytiin vielä tiukempi kamppailu. Puutarhakadun laskuvarjohyppääjien Mari Blommendahl kiskoi maailmanmestariksi ainoastaan 10 sentin erolla Noora Niemiseen.

Mari Blommendahl ja Noora Nieminen finaalissa. Kuva: Touho Häkkinen.

Mari Blommendahl ja Noora Nieminen kohtasivat finaalissa. Kuva: Touho Häkkinen.

Miesten sarja

Myös miehissä polkaistiin alkuun karsintakierros. Teemu Ruuska kiskoi 12,1 metriä, Jussi Wickström 10,7 metriä, Samu-Petri Simo 10,1 metriä, Mikko Lepistö 9,6 metriä, Olli Kunelius 8,8 metriä, Jukka Sorvoja 8,35 metriä, Juho Valkola 8,3 metriä, Jouni Mäenpää ja Markku Henriksson molemmat tasan 8 metriä, Jouni Tarvonen 7,97 metriä, Tomi Kettunen 6,6 metriä ja Asko Puhakka 1,6 metriä.

Jussi Wickström ja Juho Valkola. Kuva: Olli Kunelius.

Jussi Wickström ja Juho Valkola. Kuva: Olli Kunelius.

Tasan 8 metriä polkeneet Jouni Mäenpää ja Markku Henriksson polkivat keskenään vielä ylimääräisen pudotusajon, jotta kahdeksas puolivälieriin jatkaja saatiin selville. Jouni saavutti puolivälieräpaikan 6,5 metrin vedolla Markun 5,85 metriä vastaan.

Markku Henriksson ja Jouni Mäenpää ratkaisun jälkeen. Kuva: Touho Häkkinen.

Markku Henriksson ja Jouni Mäenpää ratkaisun jälkeen. Kuva: Touho Häkkinen.

Kahdeksan parhaan joukkoon ajoivat siis Teemu Ruuska, Jussi Wickström, Samu-Petri Simo, Mikko Lepistö, Olli Kunelius, Jukka Sorvoja, Juho Valkola ja Jouni Mäenpää.

Ensimmäisessä puolivälierässä kohtasivat Teemu Ruuska ja Jouni Mäenpää. Teemu polki jatkoon 8,25 metrillä, Jounin veto jäi vain 0,3 metriä lyhyemmäksi. Toisessa puolivälierässä Jussi Wickström kiskoi selvemmin jatkoon päivän toiseksi pisimmällä 11,2 metrin vedolla, vaikka Juho Valkolakin ajoi ennätyksensä 8,65 metriä. Kolmannessa puolivälierässä Samu-Petri Simo polki 10,25 metriä ja Jukka Sorvoja 8,1 metriä – Samu-Petri siis jatkoon. Neljännestä puolivälierästä jatkoon pääsi Mikko Lepistö 8 metrin vedolla, Olli Kunelius ajoi 4,1 metriä.

Teemu Ruuska ja Jouni Mäenpää puolivälierässä. Kuva: Olli Kunelius.

Teemu Ruuska ja Jouni Mäenpää puolivälierässä. Kuva: Olli Kunelius.

Välieräpareiksi päätyivät kaaviossa Teemu Ruuska ja Jussi Wickström sekä Samu-Petri Simo ja Mikko Lepistö. Välierissä kaikki neljä vetoa päätyivät 0,6 metrin sisälle toisistaan! Ensimmäisessä välierässä Teemu Ruuska veti ketjua 8,6 metriä ja Jussi Wickström 8,7 metriä – Jussi finaaliin ja Teemu pronssikamppailuun. Toisessa välierässä Samu-Petri Simo jatkoi finaaliin 8,65 metrin vedolla, Mikko Lepistö pääsi ajamaan pronssista 8,1 metrin kiskonnalla.

Mikko Lepistö ja Samu-Petri Simo välierässä. Kuva: Touho Häkkinen.

Mikko Lepistö ja Samu-Petri Simo välierässä. Kuva: Touho Häkkinen.

Pronssi ratkaistiin Teemu Ruuskan ja Mikko Lepistön välillä. Teemu polki 10,3 metrin vedolla MM-pronssille. Mikko jatkoi tasaista sarjaansa 8,2 metrin ajolla.

Teemu Ruuska ja Mikko Lepistö ratkaisemassa pronssia. Kuva: Touho Häkkinen.

Teemu Ruuska ja Mikko Lepistö ratkaisemassa pronssia. Kuva: Touho Häkkinen.

Finaalissa kohtasivat Jussi Wickström ja Samu-Petri Simo. Kahden edellisvuoden maailmanmestari Samu-Petri polki pisimmän 10,6 metrin vetonsa oikeaan paikkaan finaalissa ja voitti jälleen MM-kultaa. Jussi Wickström antoi kovan ja tasaisen vastuksen ajamalla 10,55 metriä – näin MM-kulta vietiin ainoastaan 5 sentin erolla. Tapahtuman mittaushenkilöstökin laitettiin siis finaalessa tarkkaan testiin.

Jussi Wickström ja Samu-Petri Simo finaalissa. Kuva: Touho Häkkinen.

Jussi Wickström ja Samu-Petri Simo finaalissa. Kuva: Touho Häkkinen.

Jussi ja Samu-Petri vääntävät finaalin edetessä. Kuva: Olli Kunelius.

Jussi ja Samu-Petri vääntävät finaalin edetessä. Kuva: Olli Kunelius.

Jussin ja Samu-Petrin tunnelmia finaalin jälkeen. Kuva: Touho Häkkinen.

Jussin ja Samu-Petrin tunnelmia finaalin jälkeen. Kuva: Touho Häkkinen.

Fillaripoliisit haastettiin kokeilemaan

Paikalla olleet polkupyöräpoliisit Sanna Salminen ja Jouko Meriläinen haastettiin finaalien jälkeen kokeilemaan painoketjun kiskomista. Sanna ja Jouko polkivat tasaisen ajon molempien päätyessä 4,2 metrin  vetoon.

Fillaripoliisit Sanna ja Jouko kokeilemassa pullingia. Kuva: Touho Häkkinen.

Fillaripoliisit Sanna ja Jouko kokeilemassa pullingia. Kuva: Touho Häkkinen.

Tulokset ja kuvat 2024

Naiset

  1. Mari Blommendahl, Puutarhakadun laskuvarjohyppääjät
  2. Noora Nieminen
  3. Suvi Leinonen, JYPS / Lohikosken leopardit
  4. Minna Lepistö, JYPS
Naisten kärkikolmikko Noora Nieminen, Mari Blommendahl ja Suvi Leinonen. Kuva: Touho Häkkinen.

Naisten kärkikolmikko Noora Nieminen, Mari Blommendahl ja Suvi Leinonen. Kuva: Touho Häkkinen.

Miehet

  1. Samu-Petri Simo, Liikenneturva
  2. Jussi Wickström, Jyväskylä
  3. Teemu Ruuska, Crossfit Jyväskylä / Joo
  4. Mikko Lepistö, JYPS
  5. Olli Kunelius, Saarijärven Töyhtöhyypät
  6. Jukka Sorvoja, Ruokkeen Raju
  7. Juho Valkola, Ruokkeen Raju
  8. Jouni Mäenpää, Jyskän jysäys
  9. Markku Henriksson, Oulun Tarmo
  10. Jouni Tarvonen, JYPS
  11. Tomi Kettunen, Liikenneturva
  12. Asko Puhakka, Ei mitään joukkuetta
Miesten kärkikolmikko Jussi Wickström, Samu-Petri Simo ja Teemu Ruuska. Kuva: Touho Häkkinen.

Miesten kärkikolmikko Jussi Wickström, Samu-Petri Simo ja Teemu Ruuska. Kuva: Touho Häkkinen.

Lisää Touho Häkkisen ottamia kuvia tapahtumasta löytyy täältä ja Olli Kuneliuksen täältä.


Aiempien tapahtumien tulokset ja kuvia

Maailmanennätykset

  • naiset
    • Marja Rantanen, 2022, 13,9 metriä
    • Marja Rantanen, 2022, 12,0 metriä
    • Marja Rantanen, 2022, 11,8 metriä
  • miehet
    • Risto Hautala, 2019, 43,0 metriä
    • Jouni Kaikkonen, 2022, 21,3 metriä
    • Samu-Petri Simo, 2022, 20,45 metriä

Tulokset eivät ole täysin kattavat, koska tapahtumissa ei ole aina mitattu kaikkia vetoja. Vuosina 2023 ja 2024 ajettiin muista tapahtumista loivaan ylämäkeen, koska perinteinen järjestämispaikka Paraatiaukio on ollut remontissa.

Jyväskylän pyöräilyn edistämisen kunniamaininnat 2024 Vaajakosken yhtenäiskoululle ja Johanna Savolaiselle

JYPS ja Jyväskylän kaupunki ovat myöntäneet Jyväskylän vuoden 2024 pyöräilyn edistämisen kunniamaininnat. Kunniamaininnat luovutettiin Jyväskylän Pyöräilyviikolla 8.5.2024.

Onnittelut ja kiitos pyöräilyn edistämisestä!

Vaajakosken yhtenäiskoulu

Vaajakosken yhtenäiskoululla edistetään pyörällä liikkumista. Koulu on mm. ollut ainoana jyväskyläläisenä kouluna mukana valtakunnallisessa Fiksusti kouluun -ohjelmassa vuonna 2023. Lisäksi koululla on käytössä esimerkiksi koulupyöriä.

Johanna Savolainen

Johanna edisti Jyväskylän kaupungilla ahkerasti ja innovatiivisesti pyörällä kulkemiseen liittyviä hankkeita ja suunnitelmia, esimerkiksi Yrjönkadun pyöräkatua (otsikkokuva). Aktiivisella ja innokkaalla pyöräilyn olosuhteiden parantamisella Johanna on ollut mahdollistamassa pyöräilyn lisääntymistä Jyväskylässä.

Lisätietoja

  • JYPS ry, toiminnanjohtaja Teemu Tenhunen, teemu.tenhunen (ät) jyps.fi, 041 544 2195
  • Jyväskylän kaupunki, fiksun liikkumisen koordinaattori Mira Juuma, mira.juuma (ät) jyvaskyla.fi, 050 350 5359

Jyväskylän 21. Kuvasuunnistuksen 11.5.2024 tulokset

Järjestimme lauantaina 11.5. kaikille avoimen leikkimielisen Jyväskylän Kuvasuunnistuksen. Tapahtumassa etsittiin rastikohteita kuvien perusteella. Rastien väliset matkat kuljettiin omalla lihasvoimalla.

Tapahtuma oli jälleen kerran suosittu. Suorituskorttinsa palautti hyväksytysti 319 osallistujaa. Suorituskorttien palautusennätys 542 on vuodelta 2007.

Lähes kaikki osallistujat liikkuivat pyörällä. Jalan liikkui ilmoituksensa mukaan 11 osallistujaa, lisäksi kolme oli juosten liikkeellä. Ainakin 54 pyörässä oli sähköavustus. Kulkupelien joukossa oli myös esimerkiksi lastipyöriä (3), lastenistuimia (10) ja peräkärryjä (4).

Kaikilla 12 rastilla kävi 158 osallistujaa. Kaikilla rasteilla käymisestä kertyi taivalta vähintään noin 30 kilometriä.

Rastikuvat ja -kohteet

Rastikuviin voi tutustua jpg– tai pdf-muodossa.

Hankalimmin tunnistettavina pidettiin rasteja 5, 6, 9 ja 11. Tuttujen, muiden osallistujien ja rastivalvojien avustuksella vieraammatkin rastit kuitenkin löytyivät.

Alla sanalliset kuvaukset rastikohteista.

  1. Yrjönkadun pyöräkatu. Kokonaisuudessaan tämä Jyväskylän ensimmäinen, noin kilometrin mittainen pyöräkatu valmistui viime vuonna. Fillarilla ja sähköskuutilla ajavat liikkuvat pyöräkadulla kadun keskiosalla punaisella asfaltilla merkityllä alueella. Pyöräkadulla saa fillaroida kaksi rinnakkain. Moottoriajoneuvoilla ajetaan pyöräkadulla samassa tilassa pyörällä kulkevien kanssa. Moottoriajoneuvojen vauhti on sovitettava pyöräilijöiden nopeuteen, ja pyörällä liikkuville on myös annettava esteetön kulku.
  2. Harri Markkulan teos Tulitanssi Jyväskylän yliopiston alueella Seminaarinmäellä. Teos on vuodelta 1991. Markkulalla oli näyttely silloisessa yliopiston Pinacothecan galleriassa – ja ehtona gallerian käyttämisessä oli, että taiteilijat lahjoittavat yhden teoksen yliopistolle.
  3. Havu Resort Hikipolun varrella Laajavuoressa. Havu Resort tarjoaa majoitus- ja kokouspalveluita. Lisätietoja: havuresort.fi.
  4. Teeleidi Schaumanin puistotiellä Lutakossa. Teeleidi on teekauppa ja teehuone. Teeleidissä voi myös kokoustaa ja saunoa. Lisätietoja: teeleidi.fi.
  5. Pupumuorinpuisto Pupuhuhdassa. Puisto valmistui vuonna 2022 entisen Pupupuhdan koulun alueelle.
  6. Yrttisuon perhepuisto Lutakossa. Puiston kunnostus valmistui viime vuonna. Lisätietoja puiston toiminnasta: www.facebook.com/jklyrttisuonperhepuisto.
  7. Pyöränhuoltopiste Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen edustalla Mattilanniemessä. Huoltopistettä voi suositella isojen pyöräparkkien luokse ja kiinteistöjen pyöränsäilytystiloihin.
  8. FatWhale Kustom Sepelitiellä Seppälänkankaalla. Fatwhale huoltaa ja sähköistää pyöriä sekä rakentaa kustomoituja fillareita. Lisätietoja: fatwhale.fi.
  9. Jyväskylän Kiipeilykeskus yliopiston kampuksen kentän laidalla Seminaarinmäellä. Kiipeilykeskuksella voi boulderoida sisäseinillä. Lisätietoja: www.jyväskylänkiipeilykeskus.fi.
  10. Kokous- ja kylpylähotelli Scandic Laajavuori Laajavuorentien varrella. Lisätietoja: www.scandichotels.fi/hotellit/suomi/jyvaskyla/scandic-laajavuori.
  11. Puistokadun eroteltua jalkakäytävää ja 1-suuntaista pyörätietä. Taustalla näkyy uusittu Puistotorin puisto. 1-suuntaisilla pyöräteillä saa kulkea pyörällä ja sähköskuutilla vain yhteen suuntaan. Yksisuuntaiset pyörätiet ovat 2-suuntaisiin pyöräteihin verrattuna turvallisempia, kapasiteetiltaan parempia ja ne yhdistyvät loogisesti muihin väylätyyppeihin. 1-suuntaisia pyöräteitä toteutetaan Jyväskylässä jatkossa lisää mm. Yliopistonkadulle, Kalevankadulle ja Hannikaisenkadulle.
  12. Aalto2-museokeskus Alvar Aallon kadulla. Lisätietoja: aalto2.museum.

Palkinnot

Osallistujien kesken arvottiin runsaasti palkintoja. Pääpalkinto, Ride Cycle Storen lahjoittama 300 euron arvoinen pyörälahjakortti, poimittiin kaikki rastit kiertäneiden joukosta Tero Penttiselle.

Kaikilla rasteilla käyneistä arpa valitsi palkittaviksi myös seuraavat: Emilia Jaakkola, Sofia Lirkki, Pauli Suomu, Eveliina Suutari, Katja Hietala, Aleksi Pynnönen, Ville Ylikangas, Ida Meriläinen, Kirsi Hänninen, Tuija Suvilehto, Vesa Jylänki, Kari Alasalmi, Martti Pulkkinen, Anitta Hiekkataipale, Sari Tukio, Panu Lehtinen, Henna Ylikulju, Riku Seijari ja Sampsa Kiiskinen.

Vähintään kuusi rastia kiertäneiden joukosta poimittiin seuraavat palkittavat: Kirsi Hänninen, Tiina Kivelä, Jari Savolainen, Marja-Leena Rantalainen, Pasi Lötjönen, Matti Jalasvuori, Eeli Saukko, Heidi Matikainen, Christian Sarre, Petteri Heikkilä, Jouko Sormunen, Eveliina Hiekkataipale, Antti Marila, Anu Männistö, Panu Nummelin, Esa Myöhänen, Tiina Kiviniemi, Raito Paananen, Juho Levänen, Sami Saukko, Jennika Tuppurainen, Johanna Anttalainen, Reetta Valtonen, Pilvi Sormunen, Petteri Stjerna, Sinikka Pihlaja, Tuomas Kontio, Akseli Martikainen, Sisko Tuovinen ja Harri Kuha.

Superpyöräilijä Leena Tenhu palkittiin parhaasta pukeutumisesta.

Superpyöräilijä Leena Tenhu palkittiin parhaasta pukeutumisesta.

Hauskimmasta pukeutumisesta päätettiin palkita superpyöräilijä Leena Tenhu.

Osa palkinnoista on postitettu voittajille 13.5. Pyörälahjakortti ja muutamia muita lahjakortteja on toimitettu suoraan voittajalle. Muut palkinnot voi noutaa Ride Cycle Storesta (Tourulantie 11). Palkinnot on noudettava viimeistään perjantaina 31.5. Palkintoja noutavien on todistettava henkilöllisyytensä.

Kuvia tapahtumasta

Touho Häkkisen ottamia kuvia tapahtumasta löytyy täältä.

Tapahtuman tukijat

Palkintoja lahjoittivat tai tapahtumaa muuten tukivat Jyväskylän kaupunki, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Ride Cycle Store, Jyväskylän yliopisto, Herrmans, Teeleidi, FatWhale Kustom, Jyväskylän Kiipeilykeskus, Scandic Laajavuori, Aalto2-museo, Päijänne-Risteilyt Hilden, Mandariinimedia, Stark, Kirjapaino Ässä, Fenix-valaisimet, Asko, Helkama ja Huvimestari.

Jyväskylän Pyöräilyviikon 2024 suojelijana muusikko Ossi Valpio

Jyväskylän Pyöräilyviikko kutsuu kaikki pyörän selkään tuttuun tapaan toukokuussa 4.–12.5. Tapahtumassa on luvassa monia ilmaistapahtumia, joihin kaupunkilaiset ovat tervetulleita. Tänä vuonna viikon suojelijana ja avaajana toimii jyväskyläläismuusikko Ossi Valpio.

Jyväskylän Pyöräilyviikon 2024 suojelijana toimii muusikko, hip hop -aktiivi ja hyvinvointivalmentaja Ossi Valpio. Kuva: Esa Ylijääskö.

Jyväskylän Pyöräilyviikon 2024 suojelijana toimii muusikko, hip hop -aktiivi ja hyvinvointivalmentaja Ossi Valpio. Kuva: Esa Ylijääskö.

Polkupyörä on muusikko, hip hop -aktiivi ja hyvinvointivalmentaja Ossi Valpiolle arkinen menopeli, jolla hän liikkuu nopeasti ja näppärästi paikasta toiseen. Hän asuu vajaan kolmen kilometrin päässä keskustan Kompassilta, ja pyöräilymahdollisuudet ovat alueella erittäin hyvät.

“Pyörä on tosi hyvä kulkupeli Jyväskylässä, koska tämä on niin kompakti kaupunki. Kiitos myös Jyväskylän Pyöräilyseuralle, että kaupungissa on saatu parannettua pyöräily-yhteyksiä. Olen mielissäni, että täällä pääsee tosi helposti pyörällä joka paikkaan”, Valpio iloitsee ja lisää:

“Tuntuu, että Jyväskylässä on meidän perheemme tarpeilla helpompi olla pyöräilijä kuin autoilija. Pyörä on minulle se, mitä jollekin on auto. Se on mielestäni paras tapa liikkua.”

Valpio kertoo käyvänsä silloin tällöin myös työmatkoja pidemmillä pyöräretkillä. Esimerkiksi Muuratsaloon asti pääsee Jyväskylästä upeasti pyöräraitteja pitkin.

Pyöräilykypärä voi joskus pelastaa ihmishengen

Helmikuussa Valpio joutui pyöräonnettomuuteen, kun fillarin rengas lipesi liukkaalla alta ja mies kaatui naamalleen. Yläleuka, ohimo, silmänpohja ja poski jouduttiin operoimaan. Edessä oli yli kahden kuukauden sairausloma. Toipuminen on edelleen käynnissä.

“Onneksi minulla oli kypärä, joka pelasti pahimmalta. Muuten minulle olisi varmasti tullut aivovaurio ja murtuma kalloon. Kypärän rooli oli erittäin tärkeä – etenkin kun tyhmä pää lähti kokeilemaan talvipyöräilyä ilman nastarenkaita.”

Valpio myöntää, että aiemmin hän on fillaroinut huoletta ilman kypärää, sillä musamiehen isot kuulokkeet ovat estäneet kypärän pitämisen. Hän tiedostaa, että omassa kuplassa ajaminen ei ole sekään turvallisin vaihtoehto, sillä aina on hyvä myös kuulla, mitä liikenteessä tapahtuu.

Vasta oman lapsen syntymä ja vaimon viisaat sanat kannustivat Valpiota hankkimaan nappikuulokkeet ja pyöräilykypärän. Tietynlainen itsekkyys katosi, kun hän tajusi elävänsä myös perhettään varten.

“Vaikka kypärän käyttäminen saattaa tuntua etenkin nuorista nololta, niin terveyden hetkellisesti menettäneenä voin kertoa, että se on järkevintä, mitä ihminen voi tehdä. Voin sanoa suoraan, että ilman kypärää en tiedä, missä nyt olisin”, Valpio vakuuttaa.

Lisää hyväntuulisuutta ja ennakointia liikenteeseen

Pyöräilyviikon tämän vuoden teemana on liikennerauha. Alle vuoden ikäisen lapsen isänä Valpio korostaa ennakoinnin merkitystä liikenteessä – etenkin siellä, missä nuoremmat liikkuvat. On hyvä muistaa, että kaikki muut eivät välttämättä ajattele liikenteessä samalla tavalla kuin itse.

“Tuntuu, että autoilijoille on selkeämpää, miten liikenteessä liikutaan, mutta pyöräilijöillä ja kävelijöillä se on ehkä enemmän hakusessa. Esimerkiksi yleinen suuntamerkin näyttäminen kädellä ei ole kaikille tuttua”, Valpio miettii.

Hän muistelee ilolla lempipyöräilykaupunkiaan Amsterdamia, jossa ihmiset liikkuvat paljon yksin ja perheineen polkupyörillä. Ihmiset viheltelevät, moikkailevat toisilleen ja ovat aidosti hyväntuulisia. Samanlaista ilmapiiriä hän toivoisi myös Jyväskylään.

“Hyvää festariviikkoa ja mukavaa pyöräilykesää kaikille!” Valpio toivottaa hymyillen.

Hyvän mielen tapahtumat ja retket rohkaisevat pyöräilemään

Tällä kertaa Jyväskylän Pyöräilyviikko järjestetään hieman aiempaa maltillisemmin taloussyistä. Pyöräilyviikko starttaa lauantaina 4.5. Fillarifestareilla. Luvassa on muun muassa Pyöräparaati, Jopo MM-fillaripullingkisa ja monenlaista hauskaa tekemistä lapsille.

Viikon ohjelmassa on laaja kattaus erityyppisiä retkiä. Sorapyöräilyyn voi tutustua sunnuntaina 5.5., maastopyöräilyyn tiistaina 7.5. ja torstaina 9.5. sekä maantiepyöräilyyn keskiviikkona 8.5.

Sunnuntaina 5.5. järjestetään Taidepyöräily Rantaraitilla, tiistaina 7.5. pyöräretki erityisesti tandemeille, peräkärryfillareille ja lastipyörille ja perjantaina 10.5. Yöpyöräily. Itsensä voi haastaa Harju MTB:ssä torstaina 9.5. tai kiertämällä viikon aikana Kolmen järven kierrosta.

Tietoa pyöräilystä tarjoavat maanantaina 6.5. Kyllä pyörille -seminaari ja liikennekoulutus.

Jyväskylän Pyöräilyviikon päättää leikkimielinen Kuvasuunnistus, joka kannustaa pyöräilemään tai kävelemään sekä etsimään Jyväskylän nähtävyyskohteita lauantaina 11.5.

Pyörällä perille minne vaan – töihin, kouluun ja kauppaan

Viikolla on useita valtakunnallisia teemapäiviä. Tiistaina 7.5. Pyörällä töihin -päivänä haastetaan kaikki keskisuomalaiset fillaroimaan työpaikalle. Pyörällä töihin kulkevia kiitetään ilmaisella puuroaamiaisella Jyväskylän sataman Suomen Suvi -laivalla.

Keskiviikkona 8.5. Pyörällä kouluun -päivä kannustaa lapsia, nuoria ja opiskelijoita pyöräilemään kouluun sekä vanhempia ja kouluja edistämään koulumatkojen kulkemista fillarilla. Vanhemmat voivat esimerkiksi huoltaa tai huollattaa lapsen pyörän ja vähentää tarpeettomia koulukuskauksia. Koulut voivat osallistua järjestämällä fillaritoimintaa.

Perjantaina 10.5. Pyörällä kauppaan -päivänä on loistava tilaisuus testata, miten ostokset voi hoitaa auton sijaan fillarilla. Tavarat kulkevat kätevästi repussa, sivulaukussa, peräkärryssä tai lastipyörässä. Pyörällä liikkuvat palkitaan paikallisissa liikkeissä lakupatukoilla.

Pyöräilyviikon järjestäjät

Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry on viikon pääjärjestäjä yhteistyökumppaninaan Jyväskylän kaupunki. Muita järjestäjiä ovat esimerkiksi JAPA, Liikenneturva ja Sisä-Suomen poliisilaitos.

Viikon rahoittavat Jyväskylän kaupunki sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Viikko sisältyy JYPSin Pyörällä perille -hankkeeseen, joka toteutetaan Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavulla.

Viikon koko ohjelmaan voi tutustua sivuilla www.pyorailyviikko.fi. Infoa on kattavasti myös Facebookissa: www.facebook.com/Pyorailyviikko. Tervetuloa mukaan fillaroinnin juhlaan!

Lisätietoja

  • JYPS ry, Pyöräilyviikon projektipäällikkö Teemu Tenhunen: teemu.tenhunen (ät) jyps.fi, 041 544 2195
  • Jyväskylän kaupunki, fiksun liikkumisen koordinaattori Mira Juuma, mira.juuma (ät) jyvaskyla.fi, 050 3505359

Liikennerauha rohkaisee kaikenikäisiä pyörän selkään

Jyväskylän Pyöräilyviikkoa vietetään toukokuussa 22. kerran. Vauhdikas viikko tarjoaa taas lukuisia avoimia ja ilmaisia pyöräilytapahtumia. Pyöräilyviikon valtakunnallisena teemana on liikennerauha. Rauhalliseen liikkumiseen kannustetaan myös kaikkia jyväskyläläisiä.

Rauhallinen ja turvalliseksi koettu liikenneympäristö ja -kulttuuri lisäävät pyörällä liikkumisen houkuttelevuutta kaiken ikäisten keskuudessa. Liikennerauha viittaa sekä liikenneympäristön rauhoittamiseen että liikenteessä liikkujien rauhalliseen käyttäytymiseen.

“Liikennejärjestelmän tulisi olla sujuva, mukava, turvallinen, terveellinen ja ympäristöystävällinen, jotta kaikki kansalaiset pystyvät ja uskaltavat liikkua”, Liikenneturvan suunnittelija ja psykologi Jyrki Kaistinen painottaa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n selvityksen mukaan tehokkaita keinoja liikenneympäristön rauhoittamiseksi ovat esimerkiksi väylien rakenteelliset muutokset ja 30 km/h-rajoitus moottoriajoneuvoliikenteelle alueilla, joilla liikkuu paljon kävelijöitä ja pyöräilijöitä.

Vaikkapa Hollannissa katuympäristöjä on muutettu rakenteellisesti niin, että moottoriajoneuvoilla ajetaan rauhallisesti. Apuna on käytetty istutuksia, mutkittelua, kapeampia väyliä, pyöräkatuja sekä asfaltissa normaalista poikkeavaa väriä. Liittymissä sivukatujen puolella hyödynnetään usein korotettua jalkakäytävän tai pyörätien jatketta, jotta risteyksiin ajetaan maltillista vauhtia.

Mitä suuremmaksi liikennemäärät ja nopeudet kasvavat, sitä selkeämmät yhteiset sopimukset liikkumiselle tarvitaan. Lainsäädännöllä on merkittävä rooli liikennerauhan kivijalkana. Laki luo ja tukee liikennekulttuuria ja -trendejä sekä osoittaa halutun tavan toimia.

Liikenne ei kuitenkaan aina suju rauhallisesti. Tällöin ihmisen vireystila voi olla liikenteessä korkealla ja hän saattaa pelästyä tai kiukustua herkästi. Kaistinen peräänkuuluttaa optimaalista vireystasoa ja tarkkaavaisuutta liikenteessä.

“Toisaalta laulaminen voi pitää vireänä, mutta se saattaa heikentää tarkkaavaisuutta ajaessa. Toisaalta liian alhainen vireyskään ei sovi liikenteeseen, johtuu se sitten sairaudesta, päihteistä tai väsymyksestä. Liikenteessä tulee keskittyä aina liikkumiseen, ei vaikkapa älypuhelimeen.”

Oikeaoppinen käyttäytyminen vähentää liikenneonnettomuuksia

Täydellisesti suunniteltu ja kallis liikenneympäristö ei riitä, jos liikkujat käyttävät sitä väärin. Hollanti on malliesimerkki siitä, kuinka väyliä toteutetaan liikennepsykologian pohjalta. Tällöin ne ohjaavat automaattisesti oikeanlaiseen, rauhalliseen ja turvalliseen käyttäytymiseen.

Suomen nykyisessä tieliikennelaissa käyttäytymistä korostetaan, koska liikenteessä on loukkaantumisen ja kuoleman vaara nopeuksien ja törmäysvoimien takia. Kaistinen toteaa, että tieliikennelain pykäliä 3 ja 4 noudattamalla onnettomuuksia ei juurikaan sattuisi:

  1. Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata.
  2. Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.

Liikennekäyttäytymiseen liittyvät olennaisesti selkeät kommunikointitavat. Kommunikoinnin ansiosta kaikki pystyvät tulkitsemaan oikein, mitä kukin aikoo tehdä ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Lisäksi riittävän alhainen tilannenopeus jättää aikaa reagoida ympäristön muutoksiin.

“Jotta voimme kommunikoida liikenteessä, meidän täytyy pystyä ensin näkemään toisemme. Siksi Suomen kaltaisissa pitkän pimeän ajan maissa puhutaan paljon näkymisestä liikenteessä: valoista, valaistuksesta, heijastimista ja vaatetuksesta”, Kaistinen huomauttaa.

Tanskassa tehty tutkimus havainnollistaa asiaa: kirkkaan väristä heijastintakkia käyttäneillä tutkimukseen osallistuneilla pyöräilijöillä sattui 55 prosenttia vähemmän onnettomuuksia kuin takkia käyttämättömillä sellaisissa tilanteissa, joissa oli mukana pyöräilijä ja moottoriajoneuvo. Huomionarvoista on, että hyviä varusteita käyttävät ovat usein taitavampia ja tiedostavat ajamisensa paremmin.

Jokainen voi edistää liikennerauhaa hallitsemalla tunteitaan

Rauhalliseen liikennekäyttäytymiseen liittyvät tapojen lisäksi tunteet ja tulkinnat. Kaistinen kertoo, että tunteet vaikuttavat turvallisuuteen muun muassa tarkkaavaisuuden kautta. Jokainen liikenteessä liikkuja voi harjoitella ja oppia käyttäytymään rauhallisesti.

Stressi, huoli, viha ja jännitys voivat haitata tarkkaavaisuutta saman suuntaisesti kuin puhelimeen puhuminen, huono sää, pimeys tai päihteet. Voimakkaan negatiivisen tunteen alaisena kuljettajilla on enemmän läheltä piti -tilanteita ja liikennerikkeitä.

Neutraali tai rauhallisen positiivinen tunnetila sopiikin liikenteeseen parhaiten. Muuten negatiiviset tapahtumat voivat viedä huomion normaalia pidemmäksi aikaa ja heikentää kapasiteettia huomata muita kohteita liikenteen vilinässä

Ihminen tekee koko ajan myös tulkintoja toisten tekemisistä. Usein tulkinnat ovat oman mielikuvituksen tuotetta, koska liikenteessä havaintoihin on vähän aikaa ja mahdollisuuksia. Etenkin autoillessa suurin osa tavallisista kommunikaation vihjeistä jää piiloon.

“Toisten toiminnan todellisia syitä ei usein tiedetä. Jos joku tekee virheen liikenteessä, turvallisen ja sujuvan liikkumisen kannalta on parempi reagoida vaikkapa huumorilla kuin kiukulla. Tilannetta ei kannata kiihdyttää vaan rauhoittaa.”

Kaistinen vinkkaa hengitysharjoituksesta, joka sopii tunteiden hallintaan myös liikenteessä: Vedä keuhkot hitaasti aivan täyteen, pidätä hengitystä ja laske hitaasti kolmeen. Puhalla keuhkot hyvin hitaasti tyhjäksi, pidätä hengitystä ja laske hitaasti kolmeen. Toista pari kertaa.

Pyöräilyviikon järjestäjät

Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry on viikon pääjärjestäjä yhteistyökumppaninaan Jyväskylän kaupunki. Muita järjestäjiä ovat esimerkiksi JAPA, Liikenneturva ja Sisä-Suomen poliisilaitos.

Viikon rahoittavat Jyväskylän kaupunki sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Viikko sisältyy JYPSin Pyörällä perille -hankkeeseen, joka toteutetaan Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavulla.

Viikon koko ohjelmaan voi tutustua sivuilla www.pyorailyviikko.fi. Infoa on kattavasti myös Facebookissa: www.facebook.com/Pyorailyviikko. Tervetuloa mukaan fillaroinnin juhlaan!

Lisätietoja

  • JYPS ry, Pyöräilyviikon projektipäällikkö Teemu Tenhunen: teemu.tenhunen (ät) jyps.fi, 041 544 2195
  • Jyväskylän kaupunki, fiksun liikkumisen koordinaattori Mira Juuma, mira.juuma (ät) jyvaskyla.fi, 050 3505359

Pyörällä töihin -päivä tiistaina 7.5.2024

Valtakunnallista Pyörällä töihin -päivää vietetään Pyöräilyviikolla tiistaina 7.5.2024.

Jyväskylän Pyöräilyviikko, JYPS ry ja Jyväskylän kaupunki haastavat kaikki keskisuomalaiset fillaroimaan duuniin Pyörällä töihin -päivänä!

Osallistu pyöräilemällä töihin ja jatka haastetta kutsumalla tuttusi mukaan esimerkiksi Facebook-tapahtumassa!

Työnantajat voivat osallistua Pyörällä töihin -päivään esimerkiksi palkitsemalla fillaroivia työntekijöitään. Palkitseminen voi olla vaikkapa ilmainen aamiainen työpaikalla tai pyöränhuoltolahjakortin arvonta. Jos työpaikkanne osallistuu päivän viettämiseen, niin ilmoittakaa siitä esimerkiksi Facebook-tapahtuman kommenteissa.

Kannustetaan kaikki polkimille! Kiitos kun kuljet pyörällä!

Ilmainen fillariaamiainen Jyväskylässä klo 7–10

Pyörällä töihin -päivän kunniaksi tarjotaan Jyväsjärven satamassa ilmainen aamupala fillarilla töihin polkeville. Lisätietoja tiedotteessa!

Työmatkapyöräilyn hyötyjä

Pyöräilevä työntekijä tuo säästöjä sekä työnantajalle että yhteiskunnalle. Esimerkiksi Ranskassa laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää terveydenhoitokustannuksia vuosittain 1200 euroa. WHO:n laskelmien mukaan jokainen uusi pyöräilijä tuottaa säästöä terveydenhoitokuluissa 0,7 euroa jokaista poljettua kilometriä kohden. Tanskalainen tutkimus on puolestaan selvittänyt, että jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 euroa. Laajan brittitutkimuksen mukaan pyörällä töihin kulkevat ovat terveempiä ja elävät pidempään. Kaiken tämän lisäksi polkija itse saa hyötyliikuntaa ja reippaan mielen!

Lisätietoja pyöräilyn hyödyistä:

Kilometrikisa

Työpaikat ja muut organisaatiot voivat ilmoittautua valtakunnalliseen Kilometrikisaan ja myös näin kannustaa työmatkapyöräilyyn.

Jyväskylän 22. Pyöräilyviikko 4.–12.5.2024

Pyöräilyviikkoa vietetään seuraavan kerran lauantaista sunnuntaihin 4.–12.5.2024. Jyväskylässä kyseessä on jo 22. Pyöräilyviikko!

Jyväskylän viikko tarjoaa jälleen ilmaista fillariohjelmaa jokaiseen makuun. Luvassa on runsaasti pyöräilyyn liittyviä tapahtumia, kampanjoita ja tilaisuuksia. Viikon ohjelma päivitetään näille sivuille kevään aikana.

JYPS ry on viikon pääjärjestäjä. Viikko toteutetaan Jyväskylän kaupungin sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rahoituksella. Viikko sisältyy JYPSin Pyörällä perille -hankkeeseen, joka on saanut Traficomilta liikkumisen ohjauksen valtionavustusta. Muita viikon järjestäjiä ovat ainakin JAPA ry ja Sisä-Suomen poliisilaitos.

Facebookissa on julkaistu viikon yleinen tapahtuma. Käy myös tykkäämässä viikon Facebook-sivusta!

Tervetuloa fillaroinnin juhlaan!

Jade Poutiainen ja Samu-Petri Simo fillaripullingin maailmanmestareiksi 2023

Kuva: Touho Häkkinen.

Kuva: Touho Häkkinen.

Leikkimielinen fillaripullingin maailmanmestaruuskisa, Jopo MM-fillaripulling, polkaistiin Pyöräilyviikon Fillarifestareilla sunnuntaina 7.5.2023. Kyseessä oli jo kuudes Jyväskylässä järjestetty fillaripulling-tapahtuma.

Fillaripullingissa pyörien perään on kiinnitetty raskas painoketju. Tarkoitus on vetää ketju noin 20 metrin matka maaliin asti (full pull) – tai ainakin pidemmälle kuin samassa lähdössä polkeva toinen osallistuja. Vedettävä paino lisääntyy matkan edetessä. Maksimipaino on noin 60 kg.

Tapahtuma ajettiin hieman tuunatuilla Helkaman Isojopoilla. Vetokettingit ja muut tarvikkeet vuosittaiseen tapahtumaan on lahjoittanut STARK.

Tapahtuma ajettiin tällä kertaa eri paikalla ja aiemmista vuosista poiketen loivaan ylämäkeen, koska perinteistä järjestämispaikkaa Paraatiaukiota ei voitu käyttää remontin vuoksi.

Osallistujat

Tapahtumassa oli mukana viisi naista ja 12 miestä.

Naisten sarjaan osallistuivat Stamina TC:n Eija Pasanen, Tehtaan varjossa -tiimin Sanni Koskinen sekä JYPSin kolmikko Marja Rantanen, Jade ”JJ” Poutiainen ja Paula Valve. Marja Rantanen huuhtoi MM-kultaa vuonna 2022.

Naisten sarjan osallistujat. Kuva: Touho Häkkinen.

Naisten sarjan osallistujat. Kuva: Touho Häkkinen.

Miesten sarjaan ilmoittautuivat Sirkusfysion Atte Niittykangas, Liikenneturvan Samu-Petri Simo, Iltaruskon Oskari Turunen, Olutseura DOSin Luigi di Passo eli Juho Onkinen, Tehtaan varjossa Tiimin Santtu Vesterinen ja Oskari Eerikäinen, CustomSkin Mauri Keinänen, Saarijärven Töyhtöhyyppien Olli Kunelius, Vääräjärven Vääntäjien Jonne Seppänen, NGS:n ja Suomen pyöräilymaajoukkueen Jesper Lindahl sekä JYPSin Jani Forsman ja Joonas Hiltunen. Samu-Petri Simo voitti vuonna 2022 MM-kultaa sekä Atte Niittykangas MM-hopeaa vuonna 2018 ja pronssia vuonna 2019.

Miesten sarjan osallistujat. Kuva: Touho Häkkinen.

Miesten sarjan osallistujat. Kuva: Touho Häkkinen.

Naisten sarja

Ensin polkaistiin karsintakierros, jolla osallistujat karsittiin ja järjesteltiin pudotuspareihin. Marja Rantanen polkaisi heti naisten sarjan päivän pisimmän vedon, 7,01 metriä. Paula Valve kiskoi ketjua 6,59 m, JJ Poutiainen 6,42 m, Sanni Koskinen 4,6 m ja Eija Pasanen 0,9 m.

Ensimmäisessä välierässä kohtasivat siis Marja Rantanen ja Sanni Koskinen. Marja nappasi finaalipaikan 6,03 metrin kiskaisulla, Sanni jatkoi pronssiajoon 2,15 metrin vedolla. Toinen välierä oli erittäin tasainen. Jännittävien vaiheiden jälkeen JJ Poutiainen polki 6,21 metriä ja Paula Valve 5,72 metriä – näin JJ finaaliin ja Paula pronssiajoon.

Pronssiajossa olivat vastakkain Sanni Koskinen ja Paula Valve. Paula saavutti MM-pronssia polkemalla 4,43 metriä, Sannin jäädessä 2,3 metrin vetoon.

Finaalissa JJ Poutiainen oli onnistunut voimien säästelyssä viime vuoden maailmanmestari Marja Rantasta paremmin. JJ voitti vuoden 2023 maailmanmestaruuden 5,92 metrin kiskaisulla Marjan 4,39 metrin vetoa vastaan.

Jade Poutiainen ja Marja Rantanen. Kuva: Touho Häkkinen.

Jade Poutiainen ja Marja Rantanen. Kuva: Touho Häkkinen.

Miesten sarja

Myös miehissä polkaistiin ensimmäisenä karsintakierros. Kaksinkertainen MM-mitalisti Atte Niittykangas kiskoi ketjua 11,43 metriä, viime vuoden maailmanmestari Samu-Petri Simo 10,4 metriä, Oskari Turunen 10,2 metriä, Luigi di Passo 9,29 metriä, Jani Forsman 8,28 metriä, Joonas Hiltunen 8,23 metriä, Santtu Vesterinen 7,9 metriä, Mauri Keinänen 6,6, metriä, Olli Kunelius 6,4 metriä, Jonne Seppänen 6,21 metriä, Oskari Eerikäinen 5,92 metriä ja Jesper Lindahl 4,46 metriä. Näin kahdeksan parhaan joukkoon puolivälieriin jatkoivat Atte Niittykangas, Samu-Petri Simo, Oskari Turunen, Luigi di Passo, Jani Forsman, Joonas Hiltunen, Santtu Vesterinen ja Mauri Keinänen.

Ensimmäisessä puolivälierässä kohtasivat Atte Niittykangas ja Mauri Keinänen. Kaksinkertainen MM-mitalisti Atte polki jatkoon 9,52 metrillä, Mauri veti painoa 7,52 metriä. Toisessa puolivälierässä hallitseva maailmanmestari Samu-Petri Simo kiskoi 8,4 metriä ja Santtu Vesterinen 4,75 metriä – Samu-Petri siis jatkoon. Kolmannessa puolivälierässä Oskari Turunen paransi hieman karsintakierrosten tulostaan ja ajoi välieriin 10,05 metrin vedolla, BMX-kuski Joonas Hiltusen 7,53 metrin suoritusta vastaan. Neljännestä puolivälierästä jatkoon siirtyi Luigi di Passo 9,38 metrin vedolla, Jani Forsmanin jäädessä tällä kertaa 6,63 metriin.

Välieräpareiksi päätyivät Atte Niittykangas ja Luigi di Passo sekä Samu-Petri Simo ja Oskari Turunen. Ensimmäisessä välierässä Atte Niittykangas veti ketjua 10,1 metriä ja Luigi di Passo 7,35 metriä – näin Atte pääsi finaaliin tavoittelemaan maailmanmestaruutta, Luigi pronssiajoon. Toisessa välierässä vastakkain olivat viime vuoden maailmanmestari Samu-Petri Simo ja Oskari Turunen. Samu-Petri ajoi tälläkin kerralla finaaliin 9,72 metrin vedolla, Oskari Turunen polki pronssiajoon 8,65 metrillä.

Luigi di Passo ja Atte Niittykangas. Kuva: Touho Häkkinen.

Luigi di Passo ja Atte Niittykangas. Kuva: Touho Häkkinen.

Pronssi ratkaistiin Oskari Turusen ja Luigi di Passon kesken. Armottoman vääntämisen jälkeen pronssimitalin otti Oskari 8,8 metrin kiskaisulla, Luigi jäi vain 41 senttiä polkiessaan 8,39 metriä.

Finaalissa kohtasivat tapahtumaa karsintakierrokselta lähtien hallinneet Atte Niittykangas ja Samu-Petri Simo. Atte oli ajanut aiemmin tapahtuman pisimmän vedon, 11,43 metriä. Samu-Petri oli tänäkin vuonna laskelmoinut voimansa oikein ja kiskoi finaalissa pisimmän vetonsa, 10,89 metriä. Atte saavutti toisen MM-hopeansa 10,23 metrin vedolla.

Samu-Petri Simo ja Atte Niittykangas miesten finaalissa. Kuva: Touho Häkkinen.

Samu-Petri Simo ja Atte Niittykangas miesten finaalissa. Kuva: Touho Häkkinen.

Tulokset ja kuvat 2023

Naiset

  1. Jade ”JJ” Poutiainen, JYPS
  2. Marja Rantanen, JYPS
  3. Paula Valve, JYPS
  4. Sanni Koskinen, Tehtaan varjossa
  5. Eija Pasanen, Stamina TC

Miehet

  1. Samu-Petri Simo, Liikenneturva
  2. Atte Niittykangas, Sirkusfysio
  3. Oskari Turunen, Iltarusko
  4. Juho ”Luigi di Passo” Onkinen, Olutseura DOS
  5. Joonas Hiltunen, JYPS
  6. Mauri Keinänen, CustomSki
  7. Jani Forsman, JYPS
  8. Santtu Vesterinen, Tehtaan varjossa
  9. Olli Kunelius, Saarijärven Töyhtöhyypät
  10. Jonne Seppänen, Vääräjärven Vääntäjät
  11. Oskari Eerikäinen, Tehtaan varjossa
  12. Jesper Lindahl, Nordic Gravel Series

Lisää Touho Häkkisen ottamia kuvia tapahtumasta löytyy täältä.

MM-mitalistit saivat maineen ja kunnian lisäksi Jopo-kypärät ja muita Jopo-tuotteita. Kuva: Touho Häkkinen.

MM-mitalistit saivat maineen ja kunnian lisäksi Jopo-kypärät ja muita Jopo-tuotteita. Kuva: Touho Häkkinen.


Aiempien tapahtumien tulokset ja kuvia

Maailmanennätykset

  • naiset
    • Marja Rantanen, 2022, 13,9 metriä
    • Marja Rantanen, 2022, 12,0 metriä
    • Marja Rantanen, 2022, 11,8 metriä
  • miehet
    • Risto Hautala, 2019, 43,0 metriä
    • Jouni Kaikkonen, 2022, 21,3 metriä
    • Samu-Petri Simo, 2022, 20,45 metriä

Tulokset eivät ole täysin kattavat, koska tapahtumissa ei ole aina mitattu kaikkia vetoja. Vuoden 2023 tapahtuma puolestaan ajettiin aiemmista tapahtumista poiketen loivaan ylämäkeen, koska perinteinen järjestämispaikka Paraatiaukio oli remontissa.

Jyväskylän 20. Kuvasuunnistuksen 14.5.2023 tulokset

Järjestimme sunnuntaina 14.5. kaikille avoimen leikkimielisen Jyväskylän Kuvasuunnistuksen. Tapahtumassa etsittiin rastikohteita kuvien perusteella. Rastien väliset matkat kuljettiin omalla lihasvoimalla.

Tapahtuma oli jälleen suosittu. Suorituskorttinsa palautti hyväksytysti 353 osallistujaa – kortteja olisi todennäköisesti palautettu selvästi enemmän, mutta tapahtuman puolivälin jälkeen alkanut rankkasade karsi osallistujia. Suorituskorttien palautusennätys 542 on vuodelta 2007.

Lähes kaikki osallistujat liikkuivat pyörällä. Kävellen liikkui ilmoituksensa mukaan kaksi osallistujaa, samoin juosten. Ainakin 35 pyörässä oli sähköavustus. Kulkupelien joukossa oli myös lastipyöriä (7), taittopyöriä (1), lastenistuimia (20) sekä peräkärryjä (6).

Kaikilla 12 rastilla kävi 118 osallistujaa. Kaikilla rasteilla käymisestä kertyi taivalta vähintään reilut 35 kilometriä. Moni kertoi kulkeneensa pidemmänkin matkan rasteja etsiessään.

Rastikuvat ja -kohteet

Rastikuviin voi tutustua jpg– tai pdf-muodossa.

Hankalimmin tunnistettavina pidettiin rasteja 6, 8 ja 9. Tuttujen, muiden osallistujien ja rastivalvojien avustuksella vieraammatkin rastit kuitenkin löytyivät.

Alla sanalliset kuvaukset rastikohteista.

  1. Metamorfoosi-teos yliopiston alueella Seminaarinmäellä. Metamorfoosi on kuvanveistäjä Raimo Heinon (1932–1995) työ. Se on valmistunut vuonna 1978, ja sijoitettiin alun perin yliopiston kirjaston luo. Teos siirrettiin nykyiselle paikalleen Yliopistoporttien valmistuessa vuonna 1987.
  2. JR 48:n muistomerkki yliopiston alueella Seminaarinmäellä. Keskisuomalaisista muodostetun, jatkosotaan osallistuneen Jalkaväkirykmentti 48:n muistokivi on pystytetty Seminaarinmäelle vuonna 1995. Rykmentti kokoontui ja lähti sotaan samalta paikalta Ryhtilän lähistöltä. Muistomerkki on sodassa mukana olleen Helmer Selinin (1920–2017) suunnittelema. Luonnonkiveen on liitetty metallilaatta, johon on kaiverrettu jatkosodan taistelupaikkoja. Kasvatusopillisen korkeakoulun rakennukset olivat sota-aikana sotilaskäytössä, mm. sotasairaalana ja esikuntana.
  3. Kankaan baanaa. Erotellun 2-suuntaisen pyörätien ja jalkakäytävän ensimmäinen osuus valmistui viime vuonna. Kankaan baanan pitäisi myöhemmin jatkua keskustan suuntaan ja Seppälänkankaalle. JYPS ehdotti baanan rakentamista vuonna 2012.
  4. Puutarhakatu Taulumäellä. Puutarhakadulla on sallittu 2-suuntainen pyöräily muuten yksisuuntaisella ajoradalla – ensimmäisenä katuna Jyväskylässä. Kadulle on lisäksi toteutettu Green Street -hulevesimenetelmä.
  5. Uusia pyöräväylien viitoituksia Vesangantien ja Keihäsmiehenkadun risteyksessä. Viitoitus kattaa koko Jyväskylän pää- ja aluepyöräväyläverkon. Jyväskylä sai viitoituksen toteuttamiseen Traficomilta vuonna 2020 kävelyn ja pyöräilyn investointiavustusta 414 160 €.
  6. Uusi katoksellinen 2-kerroksinen pyöräparkki Matkakeskuksella. Kaksikerrosteline mahdollistaa pyörien tilatehokkaan parkkeeraamisen – näiden soisi yleistyvän Jyväskylässäkin.
  7. Alpan uusi toimitila Tervalankadulla Keljossa. Alpa on jyväskyläläinen vaatemerkki, joka tekee lähinnä neuletuotteita alpakan villasta. Lisätietoja: www.alpa.fi.
  8. Könkkölän tila Köhniöjärven rannalla. Tila on Green Care -keskus Könkkölä ry:n toimipaikka, jossa järjestetään kuntouttavaa työpajatoimintaa. Kuntoutuksessa käytetään luonto-, puutarha- ja eläinlähtöisiä menetelmiä. Viime vuosina tilan viljelyalue on muuttunut oppimisympäristöksi, jossa järjestetään ryhmille opastettuja kierroksia. Kasvukauden alkaessa käynnistyy yhteisöviljelytoiminta, ja yhdistys järjestää myös kaikille avoimia, kestävään elämäntapaan liittyviä kursseja. Yhdistys vuokraa tiloja juhliin, virkistyspäiviin ja kokouksiin. Myös rantasaunat ovat vuokrattavissa. Könkkölässä järjestetään tapahtumia, mm. Valon kaupungin oheistapahtuma ja Kekrijuhla. Lisätietoja: www.konkkolantila.fi/.
  9. Kortepohjan koulun lähiliikuntapaikka. Uusi lähiliikuntapaikka koostuu Kortepohjan kentästä ja sen lähiympäristöstä sekä läheisen päiväkotikoulun pihaan rajautuvasta metsäalueesta.
  10. Paahtimo Papun toimipiste Alasinkadulla. Lisätietoja: www.paahtimopapu.fi/.
  11. Caffitellan uusi leipomomyymälä Härkökujalla Keljonkankaalla. Lisätietoja: www.caffitella.fi/.
  12. Jyväskylän kaupungin toteuttama ulkokuntosali Rantaraitin varrella Rauhalahdessa.

Palkinnot

Ari Rauhalan seeprapyörä. Pyörä toi palkinnon yhtenä hauskimmista pyörä ja asu -kokonaisuuksista.

Ari Rauhalan seeprapyörä. Pyörä toi palkinnon yhtenä hauskimmista pyörä ja asu -kokonaisuuksista.

Osallistujien kesken arvottiin runsaasti palkintoja. Pääpalkinto, Ride Cycle Storen lahjoittama 400 euron arvoinen pyörälahjakortti, poimittiin kaikki rastit kiertäneiden joukosta Moona Kurttilalle.

Kaikilla rasteilla käyneistä arpa valitsi palkittaviksi myös seuraavat: Riina Niskakangas, Mikko Suutari, Satu Korpi, Anne-Mari Lukkaroinen, Ville Tuure, Anna Salminen, Antreas Lindlöf, Hannu Niemi, Kimmo Tokkari, Petri Moilanen, Pilvi Sormunen, Laura Havelin, Panu Lehtinen ja Jonna Saukko.

Vähintään kuusi rastia kiertäneiden joukosta poimittiin seuraavat palkittavat: Lari Harju, Elias Nieminen, Miia Vartiainen, Eeva-Stiina Hämäläinen, Pietari Heinonen, Vesa Jääskeläinen, Ari Takkinen, Kaisa Lällä, Tiina Takkinen, Timjami Ylinen, Sofia Kallio, Nelli Puukko, Hanna Myllynen, Ville Ylikangas, Saara Aavajoki, Ilari Nurmela, Asmo Kantala, Elli Suonperä, Sanna Penttinen, Antti Åke, Sari Keskinen, Tuomas Kontio, Mika-Petri Harju, Hannu Järvistö, Mirko Liikala, Markku Jaatinen, Rosa Lehtonotko, Sari Tukio, Linda Suonperä, Katja Hietala, Pinja Kilpeläinen, Heidi Kuusrainen, Tea Salminen ja Lidia Derbenko. Caffitellan lahjakortteja arvottiin suoraan rastilla 11 Emmille, Emmalle ja Ruutille.

Laura Hietalan Pikku Myy. Asu tuotti yhden hauskin asu -palkinnon.

Laura Hietalan Pikku Myy. Asu tuotti yhden hauskin asu -palkinnon.

Hauskimmasta pukeutumisesta päätettiin palkita seeprapyörällä liikkunut Ari Rauhala, Pikku Myyksi pukeutunut Laura Hietala sekä Maarit Liikalan satuhahmoiksi pukeutuneet kolme lasta (Touho Häkkisen ottama otsikkokuva).

Osa palkinnoista on postitettu voittajille 15.5. Pyörälahjakortti ja pari muuta palkintoa toimitetaan suoraan voittajille. Muut palkinnot voi noutaa Ride Cycle Storesta (Tourulantie 11) perjantaista 19.5. alkaen. Palkinnot on noudettava viimeistään lauantaina 27.5. Palkintoja noutavien on todistettava henkilöllisyytensä.

Kuvia tapahtumasta

Touho Häkkisen ottamia kuvia tapahtumasta löytyy täältä.

Tapahtuman tukijat

Palkintoja lahjoittivat tai tapahtumaa muuten tukivat Jyväskylän kaupunki, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Ride Cycle Store, Jyväskylän yliopisto, Herrmans, Stark, Mandariinimedia, Kirjapaino Ässä, Fenix-valaisimet, Alpa, Könkkölän tila, Paahtimo Papu, Caffitella, Asko, Helkama, Elpac, Huvimestari, Maukka-tapahtumatekniikka ja Miriam’s.

Fillaroinnin juhlaa vietetään 5.–14.5.2023 – Jyväskylän Pyöräilyviikon suojelijana Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Jukka Lehtinen

Jyväskylän Pyöräilyviikkoa poljetaan toukokuussa jo 21. kerran. Tapahtumassa on jälleen luvassa kymmeniä ilmaistapahtumia, joihin kaikki kaupunkilaiset ovat tervetulleita. Tänä vuonna viikon suojelijana ja avaajana toimii Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Jukka Lehtinen.

Jyväskylän Pyöräilyviikko on koko Keski-Suomen asialla, sillä tapahtuma edistää laajasti pyöräilymyönteisyyttä. Pyöräilyviikon suojelija Jukka Lehtinen kertoo, että kaikkiaan jalankulku- ja pyöräväyliä on valtion vastuulla Keski-Suomessa noin 430 kilometriä, joista viimeisen kymmenen vuoden aikana on rakennettu neljännes.

Lehtisen mukaan Keski-Suomen pyöräväylien rakenteellinen kunto vaihtelee, mutta se on kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvä.

“Viime vuosina maakunnassa on toteutettu paljon kokonaan uusia väyliä. Kesällä 2023 jalkakäytävää ja pyörätietä rakennetaan muun muassa Tikkakoskelta Puuppolan suuntaan”, Lehtinen mainitsee.

Tienpidon rahoituksen niukkuus näkyy kuitenkin pyöräväylien kunnossa, ja korjauksia joudutaan priorisoimaan. Tänä vuonna tavoitteena on päällystää uudelleen vajaa 10 kilometriä pyöräväyliä. Lisäksi pieniä korjauksia tehdään turvallisuuden varmistamiseksi.

“Yhdessä kaupunkien ja kuntien kanssa pyrimme siihen, että pyöräilijälle muodostuu mahdollisimman yhtenäinen ja toimiva kokonaisuus riippumatta siitä, kuka vastaa pyöräväylän kunnossapidosta”, Lehtinen toteaa.

Säilytysturvallinen pyöräpysäköinti edistää fillarilla kulkemista

Tänä vuonna Pyöräilyviikon valtakunnallisena pääteemana on turvallinen pyöräpysäköinti. Tavoitteena niin Jyväskylässä, Keski-Suomessa kuin koko maassa on kestävien kulkumuotojen osuuden kasvattaminen. Pyöräilyllä on iso rooli tässä, ja siksi myös pyöräpysäköintiin on panostettava.

“Erityisen mielenkiintoista juuri nyt on sähköpyörien lisääntyminen ja mahdollisuus pidentää päivittäisiä pyörällä tehtäviä arjen matkoja”, Lehtinen pohtii.

Keskiviikkona 10.5. järjestetään kaikille avoin ja ilmainen Kyllä pyörille -seminaari. Tilaisuudessa perehdytään maan parhaisiin pyöräilyn edistämisen käytäntöihin sekä pyörällä kulkemisen tilanteeseen Jyväskylässä ja Keski-Suomessa. Luvassa on katsaus muun muassa Jyväskylän pyöräreitteihin ja pyöräpysäköintiin.

“Seminaarin jälkeen pidämme Vaikuttajien Pyöräilyn, jossa käymme tutkimassa keskusta-alueen pyöräväyliä ja -parkkeja paikan päällä – esimerkiksi Puistokadun yksisuuntaisia pyöräteitä ja Yrjönkadun pyöräkatua”, Pyöräilyviikon projektipäällikkö Teemu Tenhunen kertoo.

Torstaina 11.5. ohjelmassa on Keski-Suomen pyöräilyfoorumi, jossa keskitytään vapaa-ajan pyöräilyyn ja pyörämatkailuun. Tapahtumassa kuullaan esimerkiksi Keski-Suomen gravelpyöräilyhankkeesta sekä Laukaan ja Jämsän pyöräreiteistä.

Lukuisat tapahtumat ja retket kannustavat pyöräilemään

Jyväskylän Pyöräilyviikon tavoitteena on innostaa jyväskyläläisiä ja muita keskisuomalaisia fillarin selkään. Viikon aikana polkupyöräilyn makuun pääsee tutustumaan osallistumalla tapahtumiin ja yhteislenkeille.

Pyöräilyviikko starttaa avajaisviikonloppuna 6.–7.5. Fillarifestareilla. Luvassa on muun muassa musiikkiesityksiä Kompassilla, Pyöräparaati, BMX-pyöräilynäytöksiä, Pyöräily ja hyvinvointi -messut sekä MM-fillaripullingkisa.

Viikon ohjelmassa on myös laaja kattaus erityyppisiä retkiä. Fillarilla ajetaan sekä päiväsaikaan että valojen kanssa pimeällä.

Esimerkiksi sorapyöräilyyn pääsee tutustumaan sunnuntaina 7.5., maastopyöräilyyn tiistaina 9.5. ja torstaina 11.5. sekä maantiepyöräilyyn keskiviikkona 10.5. Perjantaina 12.5. järjestetään pyöräretki erityisesti tandemeille, peräkärryfillareille ja lastipyörille. Lauantaina 13.5. pääsee mukaan yöpyöräilyretkelle.

Jyväskylän Pyöräilyviikon päättää tuttuun tapaan leikkimielinen Kuvasuunnistus, joka innostaa kävelemään tai pyöräilemään sekä etsimään Jyväskylän nähtävyyskohteita sunnuntaina 14.5. klo 12–16.

Polkupyörällä pääsee minne vaan – töihin, kouluun ja kauppaan

Viikolla on useita valtakunnallisia teemapäiviä. Tiistaina 9.5. Pyörällä töihin -päivänä haastetaan kaikki keskisuomalaiset fillaroimaan duuniin. Työnantajat voivat osallistua Pyörällä töihin -päivään esimerkiksi palkitsemalla fillaroivia työntekijöitään.

“Pyörällä töihin kulkevia kiitetään ilmaisella puuroaamiaisella Jyväskylän sataman Suomen Suvi -laivalla”, Tenhunen vinkkaa.

Keskiviikkona 10.5. Pyörällä kouluun -päivä kannustaa lapsia, nuoria ja opiskelijoita pyöräilemään kouluun sekä vanhempia ja kouluja edistämään koulumatkojen kulkemista fillarilla. Vanhemmat voivat esimerkiksi huoltaa tai huollattaa lapsen pyörän ja vähentää tarpeettomia koulukuskauksia. Koulut voivat osallistua järjestämällä fillaritoimintaa.

Perjantaina 12.5. Pyörällä kauppaan -päivänä on mainio tilaisuus testata, miten kauppaostokset voi hoitaa auton sijaan fillarilla. Tavarat kulkevat näppärästi mukana repussa, sivulaukussa, peräkärryssä tai lastipyörässä. Pyörällä liikkuvat palkitaan paikallisissa liikkeissä lakupatukoilla.

Pyöräilyviikon järjestäjät

Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry on viikon pääjärjestäjä yhteistyökumppaninaan Jyväskylän kaupunki. Muita järjestäjiä ovat esimerkiksi Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry, Liikenneturva ja Sisä-Suomen poliisilaitos.

Viikon rahoittavat Jyväskylän kaupunki sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Viikko sisältyy JYPSin Fillarilla pääsee -hankkeeseen, joka toteutetaan liikkumisen ohjauksen valtionavulla.

Viikon koko ohjelmaan voi tutustua sivuilla www.pyorailyviikko.fi. Infoa on kattavasti myös Facebookissa: www.facebook.com/Pyorailyviikko. Lämpimästi tervetuloa mukaan fillaroinnin juhlaan!

Lisätietoja

  • JYPS ry, Pyöräilyviikon projektipäällikkö Teemu Tenhunen: teemu.tenhunen (ät) jyps.fi, 041 544 2195
  • Jyväskylän kaupunki, fiksun liikkumisen koordinaattori Mira Juuma, mira.juuma (ät) jyvaskyla.fi, 050 3505359